Kun Capcom julkaisi Monster Hunter Stories 2: Wings of Ruin -pelin Nintendo Switchille vuonna 2021, moni saattoi ihmetellä, oliko ensimmäistä osaa edes olemassa. On syytä muistaa, että alkuperäinen Monster Hunter Stories julkaistiin 3DSaivan sen aikakauden loppupuolella, jopa Switchin lanseerauksen jälkeen vuonna 2017. On siis ymmärrettävää, että se jäi monelta pelaajalta huomaamatta, toisin kuin jatko-osa, joka julkaistiin nykyiselle ja hallitsevalle Nintendo-konsolille.
Taustaa ja Konteksti
Nyt Monster Hunter Stories on saatavilla myös Switchille korjaamaan tilannetta ja varmistamaan, että Nintendo-fanit pääsevät nauttimaan molemmista tarinoista. Tämä on tervetullutta, vaikka nämä lapsiystävälliset RPG-pelit eivät laajenna genren rajoja tai kasvata sarjan globaalia suosiota merkittävästi. Ne tarjoavat kuitenkin miellyttävän johdannon perinteisesti haastavaan pelisarjaan. Tämä ensimmäinen osa sisältää joitakin parannuksia, mutta tuntuu silti vahvasti 3DS-alkuperäiseltä, mikä ei aina ole hyvä asia.
Visuaaliset Parannukset ja Rajoitukset
On syytä selventää, että jos odotat merkittävää remasterointia 3DS-pelistä, saatat pettyä hieman. Lisäyksinä on ääninäyttelyä – joka on toisinaan liioiteltua, joskus hauskaa ja ajoittain ärsyttävää – sekä museoalue, jossa voi ihailla taidetta ja kuunnella musiikkia. Capcom on myös siistinyt joitakin osa-alueita, ja peli toimii teräväpiirtona niin kannettavassa kuin telakassakin, mutta se näyttää silti 3DS-peliltä. Pelissä on tutut kulmat ja terävät muodot, joitakin sumeita grafiikoita toimintakohtauksissa suurilla televisioilla katsottuna sekä vanhanaikaisia kasvoanimaatioita ja ilmeitä. Viimeksi mainitut ovat tosin erittäin viehättäviä – välivideoiden piirrettyjen mutta vilpittömien sankarien esitykset tekivät niistä vastustamattomia.
Suorituskyky ja Tekninen Toteutus
Simplistisiin visuaaleihin on kuitenkin varauduttava, paljon enemmän kuin jatko-osassa. Positiivista on, että tässä pelissä ei esiinny samoja ajoittaisia suorituskykyongelmia kuin seuraajassaan, eikä pitäisi, ottaen huomioon grafiikan yksinkertaisuuden. Suorituskyky ei kuitenkaan ole aivan yhtä hyvä kuin ennakkokatsauksessa – valitettavasti myöhemmissä ja avoimemmissa alueissa esiintyy hidastumista, mikä on huomattavampaa (tai ehkä vain häiritsevämpää) telakassa pelattaessa. Tämä on pettymys, eikä sen pitäisi olla näin – epäillään, että syynä on alkuperäisen pelin moottori, sillä grafiikan monimutkaisuus ei selitä ongelmaa – mutta se ei ole lopulta suuri haitta.
Pelimekaniikka ja Kokemus
Mitä tulee Monster Hunter Stories -kokemukseen, niin se on kevyt ja melko helppo RPG nuorille pelaajille tai niille, jotka kaipaavat rentoa pelikokemusta. Pelissä tutkitaan maailmaa, suoritetaan paljon tehtäviä, kerätään resursseja ja taistellaan. Vuoropohjainen taistelu perustuu kivi-paperi-sakset-mekaniikkaan, mutta vaatii riittävästi strategiaa pitääkseen mielenkiinnon yllä; jokaisessa taistelussa täytyy oppia vihollisen kaavat ja hyödyntää omaa ”Monsties” -tiimiä voiton saavuttamiseksi. Oikeilla yhdistelmillä voidaan ”ratsastaa” Monstiella lisävaikutusten saavuttamiseksi ja suorittaa hauskoja ja näyttäviä erikoisliikkeitä. Se on hauskaa, vaikkakin harvoin haastavaa.
Taistelujärjestelmän Heikkoudet
Ainoa merkittävä kritiikki taistelujärjestelmää kohtaan on vanhanaikainen suunnittelu, joka edellyttää ajoittain kiivasta nappien painallusta tai ohjaimen heiluttamista. Tämä voi olla pettymys niille, joilla on esteettömyysongelmia – emme löytäneet tapaa muuttaa näitä asetuksissa – ja se voi kuluttaa Joy-Con-ohjaimia. Suosittelemme Pro Controlleria tai kolmannen osapuolen Joy-Coneja tätä peliä pelattaessa.
Maailman Laajuus ja Sivutehtävät
Maailma on melko suuri, ja pelin helpon vaikeustason ansiosta (paitsi joissakin myöhemmissä pomotaisteluissa) voi joko edetä nopeasti tarinassa tai viettää kymmeniä tunteja sivutehtävien ja haasteiden parissa. Peli tarjoaa paljon sisältöä rahalle, ja yksinkertainen tarina sisältää voimakkaita hetkiä. Nuoret pelaajat saavat paljon irti tarinasta, jossa korostetaan luontokappaleiden huolehtimista, tasapainon ylläpitämistä maailmassa ja empatiaa.
Syvyyttä ja Mukautusmahdollisuuksia
Vaikka peli on yksinkertaistettu versio Monster Hunterista, siinä on silti syvyyttä niille, jotka kaipaavat muokkausmahdollisuuksia. Löydettävänä on paljon esineitä ja bonuksia, ja pelin edetessä mukaan tulee uusia meta-pelaamisen kerroksia. Munien kerääminen ja Monsties-tiimin parantaminen, ”Rite of Channeling” -seremonia ystävien kehittämiseksi tai ylimääräisten Monstien lähettäminen retkille resurssien keräämiseksi ovat esimerkkejä. Peli sisältää syvällisen Monsterpedian, paljon askarteluvaihtoehtoja sekä erilaisia aseita ja panssareita. Näihin ei tarvitse paneutua syvällisesti pelin voittamiseksi, mutta ne tarjoavat nautintoa niille, jotka haluavat syventyä yksityiskohtiin.
Verkkopelaaminen
Pelissä on myös verkkotaistelutila, jos siitä haluaa nauttia – yritimme testata tätä arvostelua varten, mutta emme löytäneet ketään linjoilta. Tämä oli pieni lisä myös jatko-osassa, mutta se on mukava ominaisuus niille, jotka innostuvat mahdollisuudesta. Kaiken kaikkiaan peli tarjoaa laajan paketin.
Rajoitukset ja Parannusmahdollisuudet
Vaikka pelistä nauttiikin, alkuperäisen 3DS-laitteiston rajoitukset ovat selvästi havaittavissa, eikä niitä ole ratkaistu merkittävästi. Kyse ei ole vain yksinkertaisista visuaaleista, vaan myös suunnittelun osa-alueista, joita olisi voitu parantaa. Pienet ärsytykset ja bugit, kuten viiveet esineiden keräämisessä Monstiella ratsastettaessa tai vihollisten ja ympäristön leikkaantuminen, ovat ajoittain häiritseviä. Mikään näistä ei kuitenkaan vahingoita kokonaiskokemusta, mutta ne tekevät pelistä hyvin 3DS-porttauksen oloisen, yksinkertaisesti mukautetun ja siirretyn erilaiselle laitteistolle.
Yhteenveto
Yllättävistä suorituskykyongelmista huolimatta peli on täynnä charmia, vaikka se näyttääkin ikänsä. Monster Hunter Stories, kuten sen jatko-osa Switchillä, kärsii laitteiston ongelmista; tässä tapauksessa ongelmat liittyvät enemmän 3DS-aikakauden suunnittelun perintöön ja yksinkertaiseen porttaamiseen. Näistä ongelmista huolimatta peli tarjoaa viehättävän ja nautinnollisen kokemuksen nuorille pelaajille tai nuorekkaille RPG/Monster Hunter -faneille. Klassisen MH-syvyyden voi ottaa tai jättää, ja taistelumekaniikan hallinta ei vie kauan, mutta peli tarjoaa tarpeeksi hulluutta ja vilpitöntä tarinankerrontaa ansaitakseen toisen mahdollisuuden.
